Ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus tieliikenteessä nousee 25,25 metristä 34,50 metriin. Suurin sallittu massa 76 tonnia säilyy ennallaan.
Lisäksi tiellä saa käyttää uudentyyppisiä, nykyisistä poikkeavia ajoneuvoyhdistelmiä. Valtioneuvoston asiaa koskeva asetus tulee voimaan 21. tammikuuta 2019.
Muun ajoneuvon kuin linja-auton suurin tiellä sallittu pituus nousee 12 metristä 13 metriin, puoliperävaunun uusi vetopituus on 18 metriä ja varsinaisen perävaunun pituus 16 metriä.
Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus nousee 16,50 metristä 23 metriin. Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin tiellä sallittu pituus on jatkossa 20,75 metriä nykyisen 18,75 metrin sijaan.
Ennen asetusmuutosta nykyisistä poikkeavan mittaisia ja painoisia niin sanottuja HCT-rekkoja on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien. Suurimpien sallittujen massojen osalta nykyisen tieverkon alustava tarkastelu osoitti, ettei nykyistä suurinta sallittua yhdistelmämassaa (76 tonnia) ole mahdollista korottaa kestävästi koko tieverkolla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi jatkossakin myöntää yleisesti sallitut raja-arvot ylittäville ajoneuvoyhdistelmille määräaikaisia poikkeuslupia.
Pitkille yhdistelmille tiukemmat vaatimukset
Asetusmuutoksella pitkiltä yhdistelmiltä vaadittavat kääntyvyys- ja vakausvaatimukset ovat tiukempia kuin mitä kokeiluissa on sallittu poikkeusluvalla. Lisäksi yhdistelmiltä vaaditaan ajoneuvon sivujen näkemiseksi kamerajärjestelmät, kehittynyt hätäjarrutus- ja kaistavahtijärjestelmä, elektroninen ajonvakautusjärjestelmä sekä sähköohjatut jarrut.
Kääntyvyysvaatimus saattaa vaikuttaa risteysalueiden suunnitteluun ja voi edellyttää nykyisissä risteyksissä rajoitusmerkkejä aivan kuten nykyäänkin. Pitkillä yhdistelmillä ei kuitenkaan ole tarvetta mennä tai päästä kaikkialle, vaan niitä käytetään pääasiassa terminaalien, isompien kauppakeskusten ja tuotantolaitosten välisillä yhteyksillä ja usein yöllä tai muulloin kuin ruuhka-aikoina.
Ajoneuvoyhdistelmien pituuksien muutoksilla arvioidaan saavutettavan merkittäviä hyötyjä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Nämä kuljetustyypit edustavat lähes puolta maanteiden tavaraliikenteestä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Aino Still, 02 95 34 2041
